Monte Isolan saari hurmaa Iseojärvellä

Viime kesänä teimme aikamatkan 70-luvun lomatunnelmiin. Tai ainakin siltä se tuntui, kun vietimme kaksi rauhallista päivää Iseojärven Monte Isolan saarella. Täällä pääsin ihan totaaliseen lomafiilikseen. Tekemistä oli tarjolla vähän ja saaren rauhallisuus imeytyi kehoon. Kaikki lomahötkyily loppui hetkeksi.

Iseojärvi sijaitsee Pohjois-Italiassa tunnettujen Como- ja Gardajärven välissä. Kovin monelta en ollut kuullut kokemuksia Iseojärveltä, ja juuri siksi se alkoi kiinnostaa kohteena. Ajoimme autolla Comolta ensin Lovereen ja sieltä Sulzanoon. Loveressa kannattaa ehdottomasti piipahtaa jäätelöllä Bar Centralessa. Täällä gelato oli niin herkullista ja pallot isoja.

Monte Isolan saari on (myös korkeudeltaan) suurin Euroopan järvellä sijaitseva saari. Iseojärven maisemaa komistava saari nousee Iseojärven tasolta 415 metrin korkeuteen. Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee Madonna della Seriolan kirkko. Jos vierailet saarella on suorastaan välttämättömyys käydä ihastelemassa Iseojärven maisemia huipulta. Ihastut varmasti!

Monte Isolan saarella ei voi vierailla autolla. Ainoat autot ovat busseja, jotka kuljettavat ihmisiä pienestä kylästä toiseen. Paras kulkupeli täällä onkin fillari.

Me jätimme vuokra-automme Sulzanon sataman lähelle pariksi päiväksi. Parkkipaikalla vaikeinta oli miettiä, mitä tarvitsisimme mukaan kahden päivän ajaksi kahden viikon kamoista. Pienimmälle reissaajalle otimme potkupyörän mukaan, sillä arvelimme ettei kuumalla säällä kävelystä tulisi mitään. Laukkuun sujahti lopulta vaihtovaatteet ja uimakamat. Lisäksi hyvät kengät olivat tarpeen saaren huiputusta varten.

Sulzanosta menee lauttoja Peschiera Maraglion satamaan 15 minuutin välein sesonkina. Lauttamatka ei ole pitkä, mutta jo siinä ajassa ehdit hyvin ihmetellä järven keskellä kohoavaa saarta.

Majapaikkamme oli saaren toisella puolella Menzinossa ja saimme omistajilta kyydin perille. Perille päästyämme tulemme pieneen huoneistohotelliin, jonka paras asia on iso uima-allas. Majoittujat syövät omia aterioita terassilla ja nenään sekoittuu pastan ja grilliruoan tuoksut. Tässä vaiheessa tajuamme, että meilläkin on nälkä.

Sitten heräämme kysymykseen, onko saarella kauppaa tai ravintolaa. Molempia löytyy muutamia. Kaupassa vierekkäin hyllyillä notkuvat rautanaulat, tomaattikastikkeet ja viinipullot. Ostan aamiaistarpeet ja ainekset yksinkertaiseen illalliseen. Mieleeni tuli vanhat kesäkyläkaupat, josta löydät kaiken tarvittavan. Ensimmäisenä iltana kokkaamme oman ruoan. Toisena päivänä kävelemme Sivianon kylään Pizzeria la Torre- ravintolaan, jossa riittää tunkua. Maisema terassilta on aivan upea. Taas pääsemme vanhaan matkailumenoon, kun ravintolassa ei käy juuri tuona päivänä kortti. Onneksi on käteistä mukana sen verran, ettei jouduta laskemaan hintoja.

Ainoa suunnitelmamme on huiputtaa Monte Isolan korkein kohta. Päivä on kuuma ja lasten vaellusinto ei ole korkeimmillaan. Onneksi reitti Peschieran satamasta huipulle on osittain varjossa ja taitamme matkaa yllättävän ketterästi. Vettä on tosin aivan liian vähän mukana. Curen kylästä vähän ennen vikaa nousua löytyy pieni kioski ja kahvila. Ostamme jäätelöt ja kylmät juomat ja niiden voimin pääsemme huipulle. Maisema on todellakin nousun arvoinen. Olen niin ylpeä lapsista, jotka jaksoivat kävellä matkan ylös asti. Ylhäällä emme pidä kiirettä. Maisemien ihastelun jälkeen laskeudumme takaisin kahvilaan kylmille juomille ja sieltä tietä pitkin majapaikkaan.

Aika majapaikassa kuluu missäs muuallakaan kuin uima-altaalla. Jos lapsilta kysytään, niin parasta koko saaressa oli tuo uima-allas. Itse nautin eniten aamulenkistä, jonka aikana on jo niin kuuma, että lenkin jälkeen minuakaan ei saa pois altaasta.

Monte Isolan kylät näyttävät parhaat päivänäsä nähneiltä. Vähän kuluneilta, mutta asiansa ajavilta. Kaikkialla on rauhallista. Ehkä ihanin asia on, ettei autojen melu kuulu. Italialainen puheen pulputuskin on täällä rauhallisempaa kuin muualla.

Jos haluat lomaltasi rauhaa ja kauniita järvimaisemia, niin suosittelen lämpimästi Iseojärven seutua ja Monte Isolan saarta. Moni tekee tänne vain päiväretken, mutta mielestäni tunnelmaan pääsee paremmin kiinni parissa päivässä.