Keraamikon upea puutarha Tanskassa: vehreää runsautta, kasvihuone näköalatornilla ja hämmentävän kaunis komposti!

On kasvihuoneita ja sitten on Kasvihuoneita. Tanskalaisen keraamikon Helle Bolgenin kasvihuone kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen joukkoon. Se on poikkeuksellisen suuri ja näyttää kauniilta sekä ulkoa että sisältä. Kaiken kukkuraksi siinä on kaksi kerrosta.

Mustakehyksisessä lasitalossa on tilaa niin paljon, että vähitellen kypsyvien tomaattien ja chilien lisäksi sitä riittää hyvin myös leppoisalle oleilulle hyvinvoivien huonekasvien keskellä. Aikaisin keväällä Helle viettää mieluiten aikaa kasvihuoneen näköalatorninakin toimivassa yläkerrassa. Siellä on lämmintä silloinkin, kun muualla on vielä viileää.

– Kasvihuone sai alkunsa siitä, että mieheni sai kattotuolit ilmaiseksi. Mietimme, miten saisimme ne hyödynnettyä. Kaikki muukin huoneessa on kierrätettyä paitsi maalit ja lasit. Oikeastaan samaan tapaan on syntynyt koko puutarhakin, paikan ja materiaalien ehdoilla. Minä suunnittelen ja mieheni Peter nikkaroi, Helle kertoo.

Helle on asunut perheineen täällä eteläisen Själlannin maaseudulla reilun 20 vuoden ajan. Sinä aikana satavuotiaan komean tiilitalon ympärille on kasvanut mielenkiintoinen ja klassisella tavalla moderni, monista vehreistä huoneista rakentuva puutarha. Täällä kasvit ja rakenteet ovat tasaveroisesti yhtä tärkeitä.

– Kun tulimme tänne, näkymät olivat täysin peitossa, vaikka talomme sijaitsee korkealla mäen päällä. Tanskalaisen tavan mukaan talon ympärille istutetaan aina pensaita ja puita tuulensuojaksi, mutta me halusimme avata yhteyden maisemaan, pelloille ja horisontissa siintävälle merelle. Tämän vuoksi puutarhassamme ei ole koskaan täysin tyyntä.

Puutarha levittäytyy luontevasti noin 2000 neliön alalle talon läheisyyteen. Hellen rakkaus väreihin näkyy kasviryhmien runsaassa väripaletissa. Räiskyvimmät monilajiset istutukset sijaitsevat talon aurinkoisilla seinustoilla. Vierailumme aikaan elokuussa päivänliljat ja ruostekukat leiskuvat ja loimuavat siellä lämpimissä punaisen ja oranssin sävyissä, anatolianpaloyrttien keltaisista kukista on jäljellä enää hauskat siemenpompulat.

Varjoon Helle on valinnut kuunliljojen ja kurjenpolvien tapaisia sinikukkaisia lajeja sekä saniaisia ja muita lehtiperennoja. Sekä valossa että katvepaikoissa kasvaa myös erilaisia koristeheiniä, jotka leyhyvät vähän väliä ilmavirrassa.

Osa perennoista on istutettu kookkaisiin ruukkuihin. Ne tuovat rytmiä ja runsautta näkymiin. Kasviryhmien välillä levittäytyvä nurmikko tekee yleisvaikutelmasta levollisen ja avaran. Vaikka leikatut pensasaidat rajaavat joitakin puutarhahuoneita, ne on trimmattu niin mataliksi, että katse pääsee vaeltamaan niiden yli viereisiin huoneisiin. Puutarhan reuna-alueet sulautuvat luontevasti ympäröivään luontoon. Siellä nurmikko muuttuu villiksi heinikoksi ja sitten metsiköksi.

– Ensiksi tein pienen yrtti- ja vihannestarhan talon lähelle, sitten istutusalueet vain lähtivät laajenemaan. Olen taustaltani somistaja, joten pidän väreillä ja rakenteilla leikkimisestä. Minusta on hauska maalata puutarhassa kukkien ja lehtien väreillä ja muodoilla. Eniten ajatteluuni on vaikuttanut tanskalainen puutarhalegenda, nyt jo edesmennyt taiteilija Anne Just. Hänen elämäniloinen ja rempseä asenteensa oli kuin raikas tuulahdus hieman jähmeään perinteiseen puutarhakulttuuriimme.

Helle aloitti keramiikan teon aikoinaan yhtä spontaanisti kuin puutarhankin rakentamisen. Kimmokkeena sille toimi talossa jo valmiiksi ollut keramiikkauuni. Se oli jäänyt jälkeen aiemmalta asukkaalta, joka valmisti posliininukkeja. Inspiraationsa Helle hakee mieluiten omasta puutarhasta sekä sen runsaan kasvillisuuden suojissa viihtyvistä pikkulinnuista. Hänen mallistoonsa kuuluu paljon kasvi- ja lintuaiheita, kukkavaaseja, lintulautoja ja ruukkuja. Luonnonläheistä keramiikkaa on myynnissä pihapiirin viehättävässä pajassa.

Kasviyhdistelmien lisäksi monet Hellen suunnittelemista puutarhan rakenteista ovat niin suurenmoisia, että tulee suuri kiusaus kopioida niitä omaankin kotiin. Harkitusti sijoitetut pergolat ja portit, kasvimaan lavakaulukset ja aidat on kaikki maalattu mustiksi. Tummat puupinnat tuovat ryhtiä vihreävoittoisiin näkymiin.

Rakenteita yhdistävällä värillä on myös käytännöllinen syy, sillä se mahdollistaa sekalaisen kierrätyspuutavaran käytön tyylistä tinkimättä.

Värin lisäksi monia puutarhan rakenteita yhdistää myös harjakatto, käytännöllisyys ja kauneus. Helle on halunnut kohottaa arkipäiväisimmätkin puutarhan elementit tavallisuuden yläpuolelle. Yleensä esimerkiksi komposti piilotetaan pihan perälle, mutta hän on suunnitellut siitä näyttävän linnakkeen, jonne kuljetaan jalokärhön verhoamasta satumaisesta harjakattoisesta pergolasta.

Kantikkaisiin lavakauluksiin rajatun kasvimaan lehtikaalien ja kehäkukkien keskellä taas kohoaa rimakattoinen pergola, jonka penkillä kitkijä voi hetkeksi istua varjossa ja levähtää. Sama harjakattorakenne toistuu suuremmassa mittakaavassa kasvihuoneen vieressä kohoavassa ilmavassa köynnösmajassa.

Pienemmässä versiossa se löytyy kanatarhan portista. Upean kanalarakennuksen tyyli jatkuu myös ulkotarhassa, jossa Hellen kanaparvi kuopsuttelee maata ruusupensaiden keskellä. Koristepensaat ovat täällä myös hyötykasveja, sillä ne luovat kanoille varjostusta ja turvallisuuden tunnetta. Vaaran uhatessa linnut voivat pelmahtaa piiloon pensaiden suojiin.

Puutarhan laitamilla kulkevalla vaikuttavan jyhkeällä halkoaidalla on silläkin myös käytännöllinen merkitys. Kun talvi riisuu puut paljaiksi ja kylmät tuulet puhaltavat, Helle ja Peter lämmittävät taloaan siihen pinotuilla puilla.